Pöytälaatikkoruno

”Minä ajauduin karikolle, ja sinä toit minulle aurinkoa ja sandaalit.”

Näin lausui Tommy Tabermann unessani eräänä tammikuisena aamuna ja heräsin säpsähtäen.

Kyse ei ole yhtä kuolemattomista sanoista eikä niistä tule syntymään mitään yhtä suurta kuin aikoinaan Pauli Juhani Leskisen uneen tulleesta lauseesta (nöyrimmät anteeksipyyntöni, että näin kevytmielisesti vertailen minun ja Hänen uniaan): ”Mies tuli vuonolta, näyttäen huonolta, norjalaispaitoineen”, mutta jotenkin tajusin että tämä oli merkki. Ei Herra Suuri T. Tabermann olisi muuten lähestynyt minua näin (nyt on sopiva hetki naurahtaa kyynisesti). Jos kerran itse Tommy on sitä mieltä, että nyt on runon aika, niin kyllä tämä tyttö antaa sitten mennä.

En usko lupauksiin. Ihmisen tulisi elää jokainen päivä niin, että lupauksia ei tarvitse tehdä. Ei ensi vuodelle, huomiselle tai kesälle. Jos haluat elää terveellisemmin, elä terveellisemmin. Jos haluat laihtua, laihduta. Jos tuntuu, että tupakointi saattaa tappaa, lopeta. Ei siihen vaihtuvaa vuotta tarvita. Mutta olen nyt joka tapauksessa luvannut itselleni, että kirjoitan taas enemmän.

Ja nyt aloitan lupaukseni lunastamisen. Julkisesti ja Tommyn rohkaisemana. Pöytälaatikkorunoni, olkaa hyvät. Runo sopii oikeastaan tähän päivään mainiosti. Tänään Facebook nimittäin ilmoitti, että minä & pupuliini olemme olleet 6 vuotta Facebook-kavereita. Woho, mikä virstanpylväs! (Siis mitä ihmiset oikeasti ovat tehneet ennen somea?))

Tässä. Aitona ja alkuperäisenä; yhtä rosoisena kuin sen alunperin pienen victorialaisen work in -hostellin pihalla Australiassa 6 vuotta sitten kirjoitin.

 

**********************

TAHDON ETTÄ SINÄ

Tahdon että sinä

kannat minut reppuselässä

vaikka kaikki katsoisi

Tai vaikka kukaan ei katsoisi

 

Tahdon että sinä

juot kanssani halpaa viiniä

missä tahansa märällä nurmikolla

poltat ketjussa

Tai ainkin annat minun

 

Tahdon että sinä

annat minun istua sylissäsi

kun muut istuvat tuoleissaan

vaikka katsoisit muualle

tahdon että sinä

Näet minut

 

Tahdon että sinä

jaat kanssani

maidon, huolet

ja makaroonit

paahdat ehkä leipäni

Kysyt olenko onnellinen

 

Tahdon että sinä

tapat hämähäkin vain

jos et voi antaa sen elää

et vaadi minulta mitään

Mutta haluat kaiken

 

Tahdon että sinä

pakkaat autoon tavaramme

Ajat

en välitä minne

määränpää yhdentekevä

Mutta yhteinen

 

Cover picture_Facebook

 

 

 

 

 

  4 comments for “Pöytälaatikkoruno

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.