Take me to the stars

”Where can I take you my love?” ”Take me to the stars.”

Näillä sanoilla alkoi viime kesän toinen road trippimme Volvomme startatessa ensimmäiselle kaukomatkalleen Östra Ringvägeniltä kohti Etelää kello neljältä aamuyöllä. Ja vaikka ihan tähtiin asti ei päästykään, niin aika pitkälle kuitenkin.

Vaikka road tripit onkin meille tuttua puuhaa Australia-ajoilta, mietitytti kuitenkin hieman, että ei kai parin viikon jälkeen kotiin tuomisina ole muistoja ainoastaan autossa istumisesta.

Mutta mitä vielä. Kun ei ole suurempia suunnitelmia, niin ei niissä tarvitse pidättäytyäkään ja silloin auton voi laittaa parkkiin minne tahansa ja milloin tahansa. Parkkerasimme biilin vähän pidemmäksi aikaaa Prahaan (3 yötä), Cesky Krumloviin (1 yö) Blediin 2 (yötä) ja Cresiin (4 yötä). Pisin siirtymisemme oli Cresistä Växjöhön (24 h), jonka vedimme yhtä soittoa yhdellä ruokatauolla.

Kertakaikkisen mukava reissu, jossa yhdistyi täydellisesti kaupunki- aktiivi- ja rantalomat.

Praha

En ole luultavasti koskaan tavannut ihmistä, joka ei olisi pitänyt Prahasta. Ja nyt ymmärän miksi. Tämä jylhä ja mielenkiintoinen kaupunki upeine keskiaikaisine kortteleineen ei jätä ketään kylmäksi. Taivaallinen ruoka. Mielenkiintoiset, ystävälliset ihmiset. Ja ne oluet. Hinnoista puhumattakaan. Majapaikkamme sijaitsi 7 km keskustasta, joten näimme mukavasti muutakin kuin keskustan loistoa ja turistimassoja. Lähipubissa 0,5 l olut maksoi 0,93 senttiä. Bookkasimme välittömästi yhden lisäyön. Meidän Prahamme oli linnoja ja historiaa, pubeja ja makuelämyksiä, uusia tuttavuuksia ja kuplivaa intoa vasta alkaneesta lomasta.

praha-1praha-2praha-5praha-0praha-8praha-3praha-4

praha-15Cesky Krumlov

Keski-Euroopan kauneimmaksi kaupungiksi kehuttua ja Unescon maailmanperintökohteiden listallakin olevaa Cesky Krumlovia pääsimme ihastelemaan ainoastaan suurien vesipisaroiden läpi. Sade ei tauonnut kahden päivän vierailumme aikana hetkeksikään. Olo oli siis jokseenkin kotoinen. Vaellukset vuoristoon ja kanoottiretket Vltava-joessa jouduimmekin unohtamaan, mutta pääsimme kuitenkin kokemaan tämän keskiaikaisen kaupungin satumaisen kauniit maisemat mutkittelevine jokineen ja upeine vuoristolaaksoineen.

cesky-krumlov-2

cesky-krumlov-4cesky-krumlov-5cesky-krumlov-6Bled & Triglav

Seuraava kohteemme oli Koillis-Sloveniassa sijaitseva, henkeäsalpaavan kaunis vuoristokaupunki Bled. Kaupungin keskustassa lainehtii kristallinkirkas Bled-järvi, joka vuorien ja värikkäiden kukkapensaiden ympäröimänä näyttää enemmänkin satukirjan maalaukselta kuin oikealta luonnonjärveltä. Bledissä vuokrasimme polkupyörät ja mahdutimme kahden viikon sportit kutakuinkin yhteen päivään: 40 km tavallista pyöräilyä, 1,5 h ylämäkipyöräilyä jatkuen 2 h ylämäkikävelynä erään vuorenhuipulle sekä 2,5 h alamäkikävelyä samaisen vuorenhuipulta alas. Kun vihdoin iltakymmeneltä pääsimme säkkipimeässä takaisin hostellille vannoin, etten enää ikinä kävele tai pyöräile ylämäkeen. Tai oikeastaan vannoin etten enää ylipäätään ikinä kävele tai pyöräile. Nämä maisemat toki kompensoivat mukavasti kokemaani tuskaa.

bled-0bled-2bled-3bled-5

bled-6

bled-8bled-9bled-10

bled-11Cres

Sitten olimmekin valmista naista ja miestä rannalle pötköttämään. J:n sanoja lainatakseni: ”Ihanaa, kun nyt alkaa loma.” Kohteeksi valitsimme Kroatian suurimman saaren, Cresin. Edullinen majoitus löytyi parinsadan metrin päästä kaupungin rannasta ja päivämme noudattivat kaavaa: aamupala, aurinko, uinti, olut, uinti, aurinko, olut, uinti, aurinko, olutuintiolutolutolut……. Tutustuimme myös lähialueen vähemmän kansoittetuihin biitseihin, ja löysimmekin yhden maagisen upean paikan. Koska rannalle ei päässyt kuin kävelemällä jyrkähköä vuorenrinnettä alas 40 min (ja sama päivän päätteeksi ylös..), tarkoitti se myös ihanaa,  ihmismassatonta rauhaa. Seuranamme ainoastaan kirkas, turkoosinsinen vesi, joka lainehti juuri sopivasti tehden kellunnasta syntisen ihanan nautinnon. Tämä pieni rantanen kallionkielekkeiden välissä pääsi kaikkien aikojen top kahteen lempibiitsilistallani ja tunsin, että lomani oli complete.

 

cres-3  cres-4cres-1 cres-7Lomien lähestyessä loppuaan on helppo ahdistua: nyt se on sitten ohi, apea arki alkaa taas ja paluu töihin odottaa. En tiedä oliko lomamme niin sopivan täydellinen, täysillä eletty ja kaikki siitä irti otettu, mutta kun kahden viikon jälkeen Volvon nokka oli käännetty kohti Pohjoista ja kotimatka oli valmis alkamaan, tunsin vain onnea.

Olin kiivennyt 2,2 km korkuisen vuoren huipulle, uinut kristallinkirkkaissa vesissä, juonut halpaa punaviiniä, sukeltanut Keski-Euroopan kauneimpien kaupunkien historioihin ja mikä parasta; jakanut tämänkin kokemuksen maailmani tärkeimmän ihmisen kanssa. Ja tämän saman ihmisen kanssa pääsen nyt takaisin kotiin elämään sitä ihanaa perusarkea, joka on elämämme pohja ja pilari. Uudet matkat ja haaveet toki siintävät aina mielessä, mutta onnellisia ne, jotka arjessaan viihtyvät.

Ja kun pupumussukka autoa startatessaan kysyi: ”Should I take you to the stars my love”, vastasin vain, ”Yes, take me home”.

cres-6

  2 comments for “Take me to the stars

  1. Sinikka
    4.10.2016 at 09:33

    Olipa mukaansatempaava matkakuvaus, ihan kuin olisi istunut siellä volvon takapenkillä mukana 😊. Näillä ihanilla muistoilla selviäätte taas arjen ajoittaisesta harmaudesta uusiin aurinkoisiin retkiin.

    • Anna
      4.10.2016 at 10:28

      Ihana kuulla! :) Joo, tykkään säästää näitä matkakertomuksia aina vähän pidemmälle syksyyn, niin pääsee ihaniin kesämuistoihin takaisin juuri silloin kun ulkona on kaikista pimeintä ja sateisinta. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.