San Francisco

San Francisco on aina ollut lempikaupunkini, vaikken ole siellä ennen käynytkään. Ja kahden päivän vierailu paljasti meidän synkkaavaan hyvin yhteen. Ensimmäinen konkreettinen merkki tästä oli, että olin kartalla heti ensimetreistä lähtien (mitä ei tapahdu lähes koskaan) ja jopa opastin J:tä kartan käytössä (mitä ei tapahdu ikinä koskaan milloinkaan).

Kun saavuimme Golden Gatea pitkin torstaiaamuna  laitoin Scott McKenziet täysille ja annoin hippimanian tulvia ylitseni. Se oli reissun ehkä sadaskymmenes kerta kun oli vaikea ymmärtää, että ollaanko ihan oikeasti nyt täällä.

San Francisco on iloinen sekoitus ihan kaikkea. Sieltä löydät kaiken ja kaikki tai halutessasi et mitään. Se uppoaa sinuun ja sinä siihen. San Francisco on hyväntuulinen vaikka olisi surumielinen.

J halusi toisena päivänä (ensimmäisenä päivänä nähtiin merileijonat!) tehdä koko päivän kestävän opastetun walking tourin. Minä taas en millään kestänyt ajatusta, että joku muu kuin minä itse, määräisi askeleeni lempikaupunkiini tutustuessani, joten päätin kulkea omia polkujani (heti sen jälkeen kun olin kertonut äidille meneväni hippistelemään yksin tätä ihanaa love & freedom -kaupunkia löysinkin itseni Victoria’s Secretistä ja parista muustakin mitänäitäihaniamerkkejänyton -liilkeistä.) Mutta heti niiden jälkeen otin suunnaksi vähän syrjäisemmät kadut ja kujat ja löysin ne räleimmät alueet ja mestat ja tyypit. Ja jopa koiran pyöräilykypärä päässä.

Illalla vahingossa missattiin auringonlasku Golden Gatelta (juututtiin mitä mielenkiintoisimpaan keskusteluun amerikkalaistuneen saksalais-japanilaisen rakennusmiehen kanssa joka käytti violettia kynsilakkaa ja joka osasi kertoa minkä värisiä sielumme ovat). Otettiin kyllä sitten pikataksit vielä Goldikselle, jotta nähtiin kaupunginvalot sieltä käsin (sydän).

Mutta San Franciscoa voisin suositella ihan kaikille. Varsinkin jos pipoasi kiristää ja tuntuu ettet pysty hyväksymään erilaisia ihmisiä kuin itse olet, niin mene San Franciscoon.  Jos jostain käsittämättömästä syystä luulet ihonvärillä olevan oikeasti tekemistä jotain ihmisarvon kanssa, niin mene San Franciscoon. Mene sinne ja ymmärrä, että olet pieni ihminen ja maailmankatsomuksesi niin pelottavan sulkeutunut. Siellä huomaat olevasi se kammoksuvasi erilainen vähemmistö. Ja siellä kyllä annetaan sinulle ripaus itseluottamusta, jotta opit tykkäämään itsestäsi sen verran, että voit hyväksyä myös toiset (vanhat, nuoret, valkoiset, keltaiset, mustat, violetit, homot ja homottomat) ilman ahdistusta ja pelkoa.

Koska matkalta blogiraportointi on hankalaa, on nyt käsittelemättä jääneet mahtava Red Woodin kansallispuisto ja patikoinnit, tuhannet autokilometrit ja ilmat ja maisemat ja ihmiset ja ajatukset ja oivallukset. Mutta onneksi syksy on pitkä ja näihin upeisiin kokemuksiin ehtii palata vielä monta kertaa.

Nyt ollaan San Clementessä surffaamassa, tultiin eilen ja lähdetään keskiviikkona. Surffaaminen on aivan ihanan mahtavaa! Mutta siitä lisää ensi kerralla. Tässä kuvia Sanesta:


  6 comments for “San Francisco

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.