”Where can I take you my love?” ”Take me to the stars.” Näillä sanoilla alkoi viime kesän toinen road trippimme Volvomme startatessa ensimmäiselle kaukomatkalleen Östra Ringvägeniltä kohti Etelää kello neljältä aamuyöllä. Ja vaikka ihan tähtiin asti ei päästykään, niin aika pitkälle kuitenkin. Vaikka road tripit onkin meille tuttua puuhaa Australia-ajoilta, mietitytti kuitenkin hieman, että ei kai parin viikon jälkeen kotiin… Read more →
”Monelta ajattelit lähteä pyöräilemään? Sun reitti menee mun kodin ohitse, mä tulen sitten kannustamaan sua. Lupaa sitten ettet lähde ennen kolmea, niin mä ehdin tulla katsomaan.” Sanoi työkaverini, kun erään viikon päätteksi olin ajatellut pyöräillä 47 kilometrin matkan töistä kotiin. Oletin hänen vitsailevan, mutta kun noin reilun 10 kilometrin jälkeen kaarsin erään pikkukylän erään keltaisen talon ohitse, näin 4 henkilön… Read more →
Mistä tietää, että on tullut vanhaksi? No siitä kun taksikuski sanoo merkityksellisesti hymyillen ”Aaaah, it’s a partyhostel”, kun kerrot minne haluat lentokentältä matkata ja saat paniikin, että ei hemmetti, I don’t want to party and hopefully everybody else keeps it quiet too…” Sitten taksimatkan ajan kauhunsekaisin tuntein mietit, että mitäpä jos kaikki muut huonetoverit ”kuuden hengen tyttöhuoneessa” ovatkin samaa kaveriporukkaa,… Read more →
Hammaskeijut liitetään hampaiden lähtöön lapsenomaisella ja satumaisella tavalla. Minä sen sijaan liitän tähän tarinaan satumaiset hammaslääkärisedät. Tiistaiyönä minulla alkoi hervoton hammassärky. Vetelin paracetamolia ja ibuprofeiinia vuorotellen ja tungin jääpuusia suuhun. Nipistelin itseäni kämmenselästä, jotta en huomaisi hammassärkyä (se kun onkin niin helppo olla huomaamatta). En nukkunut silmäystäkään ja aamulla ei toivoakaan töihin menosta. Nyt luulette varmaan, että olin aamulla heti… Read more →
”Minä ajauduin karikolle, ja sinä toit minulle aurinkoa ja sandaalit.” Näin lausui Tommy Tabermann unessani eräänä tammikuisena aamuna ja heräsin säpsähtäen. Kyse ei ole yhtä kuolemattomista sanoista eikä niistä tule syntymään mitään yhtä suurta kuin aikoinaan Pauli Juhani Leskisen uneen tulleesta lauseesta (nöyrimmät anteeksipyyntöni, että näin kevytmielisesti vertailen minun ja Hänen uniaan): ”Mies tuli vuonolta, näyttäen huonolta, norjalaispaitoineen”, mutta jotenkin… Read more →
Tätä kirjoitusta olen odottanut 5 kuukautta ja 16 päivää. Kirjoittanut hakemuksia sydänverelläni (ainakin melkein) ja katsellut kadulta kateellisena ravintoloihin ja haikaillut työkavereiden ja after workien perään. Turhautunut riittämättömyyteeni ja lysähtänyt pikkuisen kasaan jokaisesta ”kiitos ei” –kommentista. Ja nyt vihdoin tämä päivä on koittanut: Olen saanut töitä. Koska tiedän minkälaista henkistä piinaa työnhakuprosessi pahimmillaan saattaa olla, täytyy minun kirjoittaa tämä posti.… Read more →
Home sweet home. Borta bra hemma bäst. Oma koti kullan kallis. Rakkaalle paikalle on monta sanontaa. Laskimme yksi päivä, että olemme muuttaneet yhteensä 33 kertaa elämiemme aikana. Yhdessä olemme muuttaneet 9 kertaa. Tässä on siis mukana nekin kerrat kun muutimme Itävaltaan ja sieltä Espanjaan ja takaisin Suomeen. Jokainen muutto ei ole siis tarkoittanut jumalattoman tavaramäärän raijaamista, vaan ylipäätään lähtöä yhdestä… Read more →
Puhdas ilma. Tuore ruoho. Lääniä vaikka millä mitalla. Varovaisesti kiihtyvät askeleet. Juoksuaskeleet. Hypähtelyä. Pientä puskemista frendin kaa. Voikukat. Kesä ja vapaus – lehmän onnea! Kävin tänään katsomassa, kun lehmät päästettiin kesälaitumille. Voi pojat sitä vapauden hurmaa, huumaa ja iloa! Olen joskus sanonut, että aina ei tarvitse ottaa rinkkaa mukaan ja lähteä maailmaan ääriin kokeakseen vapauden tunteen. Tänään riitti junalippu Alvestaan,… Read more →
Historian kirjan sivut ovat vihdoin kääntyneet ja uusi ajanjakso elämässämme alkanut. Kauan se kesti, mutta uskon että asioille on paikkansa ja aikansa. Ja nyt, viiden vuoden ja neljän päivän jälkeen oli oikea aika meille. Sanoimme hyvästit englannin kielelle ja toivotimme ruotsin tervetulleeksi. Ensi kertaa elämässäni tunnen, että pakkoruotsista on tullut minulle vapaaehetoista. Inhosin koulussa ruotsin tunteja. En tiedä inhosinko ruotsia… Read more →
Kuntosalit. Nuo nyky-yhteiskunnan itsekeskeisyyden ilmentymät. Ne, joissa pumpataan, punnerretaan ja pullistellaan. Kannetaan pinkkiä sheikkeriä, kuunnellaan poppista ja tehdään haukkaria huulet tötteröllä. Sarjojen välissä tekstaillaan ja chattaillaan tai raivokkaasti lääpitään puhelimen näyttöä sen parhaan treenimusan löytämiseksi. Minun kuntosalini seinällä on ohjelappu. Ohjelappu sisältää normit ohjeistukset painojen paikalleen laittamisesta. Ja sitten se sisältää jotain vähemmän normaalia. Ajattelin ensin, että luetun ymmärtämisessäni on… Read more →